Laulua ja taputusta.

Lauantai-ilta.Pellolta kuuluu laulua ja taputusta. Voisinpa uskoa siihen mihin hekin. Että palvomalla jotain elämä muuttuu ja paranee. Mutta en enää usko ihmeisiin. En enää usko mihinkään.

Soitin aviomiehelleni. Hän väitti laittaneensa minulle viestin. En ole saanut mitään. Kerroin hänelle, että minulla on kaikki todisteet, sekä hänen omat keskustelunsa tyttöystävänsä kanssa, että ne, jotka kävin tämän naisen kanssa eilen aamulla.

Mitä tähän nyt sitten sanoisi. Ei enää mitään. Tämä on niin nähty ja koettu ja puhuttu. Menen tämän ja heidän keskusteluidensa kanssa Musasalle heti kun saan bussirahaa. Muuta en tarvitse, tämä on niin selvä tapaus. 

Mitä mun auton kunto hänelle kuuluu? (Mota = auto)

Mun silmät ovat olleet ihan ristissä koko päivän. Olen lääkehumalassa, en aamulla kestänyt elämääni. Ja otin illalla lisää, kun en edelleenkään kestänyt elämääni. Välillä itkin sitä, etten voi lopettaa kaikkea, kun on tuo kissa, jota en halua hylätä. Se on hylätty jo aivan pentuna, ihan vauvana vielä, minä en aio tehdä samaa. 

Olin aamulla ulkona. Tyhjensin yöämpärin jätöksineen auton kuskin oven viereen. Kanaraukka, joka lähti siitä hienosti asettelemastaan pesästä. Typerää, mutta en jaksa välittää. Mua kohtaan on tehty niin paljon typeriä asioita, että mikään ei enää hetkauta. En jaksa välittää teenkö väärin, että stalkkaan miehen puhelimen ja otan kuvia hänen keskusteluistaan tyttöystäväsä kanssa. Sen kanssa, josta hän sanoi toukokuussa, ettei halua olla lähelläkään häntä. Olimme jo hakemassa lähestymiskieltoa, meillä oli jo oikeudenkäyntipäivämäärät ja kaikki, mutta poliisi ei suostunut leimaamaan paperia, kun meillä oli toinen juttu kesken. Se auton takalasijuttu. Se josta tuossa aiemmassa keskustelussa puhuttiin.

Miten jaksan? En jaksakaan. Kuljen aivan siinä äärirajoilla. Lähetän häiritseviä viestejä Assanille, joka ei vastaa, Danille, joka ei vastaa, kukaan ei vastaa. Kaikki on hiljaa. Kissa on tuossa. Nukkuu vieressäni. Mulla on sormet jäässä, kun mun piti viritellä ikkunat niin, että kissa ei saa niitä itse liikaa auki, että pääsisi karkuu, mutta nyt en viitsi sulkeakaan niitä. Raitis ilma tekee hyvää.

Kuinka jaksan. Heikosti. Kuljen ohuella jäällä. Sekoan, huudan, raavin, viillän, puren, haukun.