Ystävät ja juorut

Kävin eilen iltasella ennen pimeää kaupoilla apteekissa ja kaupassa. Sain puolivälistä menomatkaa kyydin entisen autoni kuskilta (sen auton tarina onkin sitten omansa, toi samainen kuski ajoi lehmäkolarin sen kanssa ja mies sit meni myymään sen ja varasti vajaa 2 tonnia välistä rahaa pilaten mun mahkut saada esim bussi liikeenteeseen (eli siis pakettiauto)), joka kertoi, että Oxx sanoi perjantainakin lähtevänsä Mabvukuun, eli siis sinne missä se tyttöystävä asuu. (Ja et tää kuski ite menee aina kotiin, oli sit humalassa tai ei, mut sivujuonne tarinassa.) Niin. Olihan se tällä viikolla tiistaina kotona, sitä ennen pois 11 yötä. Ja kerroin sit tolle kuskillekin, joka tiputti mut postille, kun sanoin, etten halua nähdä miestä, kun huutaisin sille kuitenkin, mun suunnitelman erosta. Ja et kun mies ei ees ota sitä tosissaan. Oikeesti, se vain nauraa sille. :D Ja mä nauran takaisin, sille.

Eilen sit soitin takaisin sen callmebackiin ja olin aika kiukkuinen ja mäkätin, et pitäis tulla kotiin. Joo tuun, no ei tullu.

Tänään se tuli joidenkin kavereidensa kans kattomaan tota autoa. Annoin sille osat, jotka yks vuokranantajan kaveri oli ottanu autosta pois. Mut en löytäny kaikkia enkä tiedä missä yks osa vois olla, kun tsekkasin kaikki paikat. Ei menny perille. Piti noin tuhat kertaa käydä katsomassa, että tämmöinen osa ja kun en mä tiedä, ei menny perille, et se en ollu minä joka otti ne osat irti ja ei mulla ei oo sen tyypin numeroa jne jne. Ei auta mitään, et mua se sen tuhat kertaa pyydetään sinne kattomaan, kun en mä tiedä ton auton koneen osista mitään. Huoh ja argh. Mäkätin muutenkin miehelle koko matkan portilta tänne ja sit sama portille. Sanoin, et etin sen tyypin puhelinnumeron (en voinu sanoa, et on se mulla, kun siitä vasta olis sota syttynyt...), jos mies on kotona joka yö. Se vastas et always. :D Meinasin revetä, en tiedä kummasta enemmän, naurusta vai itkusta. Kun se on ollut viimeksi kotona tiistaina ja nyt on su. Ja sitä ennen se oli pois 11 päivää ja 2 yötä kotona ja pois viikon. Et always. :D Just nii. No, nyt mua se enemmän naurattaa, mut silloin teki mieli läppästä sitä korville ja kokeilla et kuuleeko se vai missä se vika on???

Vähän viileämpi päivä keskellä kuumaa alkukesää. Käytiin kissan kanssa yöllä ulkona nuuhkimassa tuulta. Oli parhautta. Ja huomenna meen taas käymään lävistäjällä vaihtamassa pari korua ja ottamassa ton yhden takaisin. Sieltä ajattelin mennä kaupunkiin, sinne on jo 3 asiaa eli etsiä apteekki, josta löytyis tota ahdistuskohtauslääkettä, kun täällä ei ole, käydä kuvaamassa pari jakarandakatua, vaikka sinne onkin bussilta matkaa ja sitten käydä ostamassa pari korttia ja jääkaappimagneettia swappeja varten. Ja jos Dani ois siellä, olis kiva nähdä. Varsinkin, kun nyt tiedän, et se on lähteny vaimonsa luota. En kyllä siltikään tajua et miks. Oxx kertoi, et se sen vaimo oli vanhempi ja varakkaampi (eli siis käy töissä), eikö se sitten ollutkaan hyvä? No, mikäpä minä oon sanomaan, ei oo muiden suhteet mun asia, enkä aio sanoa, et tiedän. Danihan on aina puhunu musta sen tulevana vaimona, mutta ei se vissiin tajua, et mä en oikeesti oo varakas, vaan välillä nälkänääntymyksen partaalla. Ihan sama. En mä voi siihen sekaantua, ihan tarpeeks ehdin jo joskus sotkeentua.

No, helpotti tämä sekava avautuminen ainakin pahinta tärinää ja hengitysvaikeuksia, et pointsit siitä.

Ihailkaa tekin. <3

Sunset

Frogs and shops

Bed bound

Ei jaksa ei jaksa ei jaksa. Ottaa niin hirveesti päästä se, et on jumissa vaan sängyssä, eikä meinaa millään päästä ulos nauttimaan keväästä. Viimeksi olin sunnuntaina ulkona ja huomenna on pakko mennä kaupoille, kun tarvii uusia resepti. Ja on siellä muitakin asioita. Mutkun en meinais jaksaa, stressaa tää tässä asuminen nyt, muttakun ainakun jostain kuuluu jotain, niin mies katoaa, eikä oo tavoitettavissa. Nyt 6. yö menossa, viimeksi oli 7 yötä pois. Suututtaa, muttakun ei oo enää mitään järkeä edes raivota sille, eikä se oo ikinä ees auttanu mitään. Nytkin sit joudun kiertämään kaupoille pidempää kautta, kun en halua, et mies näkee mut jos se on siellä. Tai siis tottakai se on siellä. Mutta ei vaan ilmoita mulle mistään mitään. Pelkään vaan, että koska se raivo sitten purkautuu, kehen ja miksi. Ja siksi pelottaa myös mennä ulos, jos saan raivarit jo sellaisesta pienestä asiasta kuin että mua tervehditään väärällä kielellä. Siis ei mitään järkevää syytä, mutta kilarit tulee ja huutelen perään. Ja sit ahdistaa ja hävettää. Ja siks lukitsen itseni sisään, etten raivostuisi viattomille ohikulkijoille.

No, akaasiasta saa sentään ilmaisia hammastikkuja.

Ja jakarandalove.

Sekä paljain jaloin tassuttelu.

Drumming

Kissa

Mid Sept

En tajua mitä tuossa lopussa kävi, kun video muuttui lähes mustavalkoiseksi. Jotain värikorjausta taas vahingossa vissiin. No. Oli siinä aurinkokin sotkemassa.

Pokestop

Catouthome

Hölisin kissan kanssa ulkona. Itsekseni. Ääneen. Sitä se on.

Chisi

Hölinää taas vain.

Kissa ja selviytymismatka

Ja ois tähän sit voinu lisätä noin sata muutakin asiaa, mut jos mä nyt joskus saisin kirjoittamallakin jotain aikaan. Toivossa on hyvä elää ja sitä rataa.