Piiloja

Oon ottanu 7.5 mg Temestaa eikä ne rauhoita. Olo on levoton, oon ollu
eristyksissä jo 24 tuntia. Mitä sitten voisin? Aurinkolamppua ei saa
ladattua ja nyt ropsii vettä. Se kyllä sopii. Kiemurtelen ja venkoilen
sängyssä ikkunan alla. Kissat nukkuu. En haluaisi ottaa Amia, kun sitten
suu on sahanpurua. Yack. Mutta nukkuisi hetken. Ei taida olla sahanpurujen
arvoista.  En vain tiedä miten olla. Tuota sadetta saisi tulla. Sade olisi
ok. Kädessä on piilo. En halua "sellaisia" kysymyksiä, toiset on helpompia.
Rauhoittaisivatko uudet piilot? En jaksa jaksa jaksa jaksa ruveta
teippaamaan auton takalasiin ruokakasseja. Olen ilmaa niille, jotka voisin
tavoittaa.  10 mg. Ei tässä ole mitään järkeä. Käteen ei pitänyt tehdä
piiloja. X\ 3 Amia. Eih.

Yskä. Ei mitään muuta. Kai se on tämä kauden muutos, vaikka sadekausi vasta
käynnistäneet itseään. Naapurit ovat yskineet, joten tietysti sain sen
itsekin.

Maanantaina olin lääkärissä ja taas uusi lääke kokeiluun. Nyt niitä on jo
neljä. Jostain päästä haluaisin kyllä jo tiputella poiskin. Ikuinen savotta
ja tuntuu, että junnaa vaan paikoillaan. Pahat päivät ovat edelleen pahoja
ja silloin BPD hyppää kehiin. Se ei kestä pahaa oloa. Ja silloin ne huonot
selviytymiskeinot ovat päällimmäisenä mielessä. Viimeksi pyysin apua
siirtämällä lääkäriajan perjantailta jo maanantaille.

Vähän on ollut mielessä Tsernobyl ja miten se onnettomuus vaikutti muhun.
Mitä suurella todennäköisyydellä lapsettomuuteni liittyisi siihen.
Munasoluissani on geenimutaatioita, joten. En aio enää levitellä käsiäni,
kun joku kysyy, että miksei minulle ole lapsia (tämä on kulttuurikysymys,
siellä Suomessa tai missä asutkin on turha vetää hernettä nenään tämmöistä
uteluista.) Voin vedota nyt sitten tähän.